Vatsaseinämän lihaksia, syvää poikittaista vatsalihasta, vinoja vatsalihaksia sekä suoria vatsalihaksia yhdistää vartalon etupuolella navan yli kulkeva valkoinen jännesauma, linea alba. Jännesauma yltää häpyluusta rintalastan miekkalisäkkeeseen, ja oikeastaan leuan kärkeen saakka. Tämä kalvo toimii vatsaseinämän lihasten kiinnityskohtana ja sen kiinteys ja napakkuus on tärkeää voimansiirron ja lihasten toiminnallisuuden takia.

Kun odottajan vatsa kasvaa, kohdun viedessä yhä enemmän tilaa, suorat vatsalihakset siirtyvät navan molemmille sivuille linea alban antaessa periksi. Suorien vatsalihasten erkaumasta (tai erkaantumasta), diastasis recti abdomini tai DRA:sta puhutaan silloin kun jännekalvo syystä tai toisesta jää pehmeäksi ja/tai leveäksi, eivätkä suorat vatsalihakset pääse toimimaan kunnolla. Suurin osa vatsalihasten ja valkoisen jännesauman spontaanista palautumisesta tapahtuu 8-12 viikkoa synnytyksen jälkeen. Noin 40 %:lla synnyttäneistä on erkaumaa vielä vuosi synnytyksestä, eikä silloin spontaania palautumista enää tapahdu, mutta kuntoutuksella saadaan muutoksia aikaan – vielä useiden vuosienkin kuluttua.

Mistä vatsalihasten erkauma johtuu?

Vatsalihasten erkauman aiheuttamat oireet

Erkauma voi olla täysin oireeton tai toisaalta aiheuttaa oireita, joita ei heti yhdistäisi erkaumaan, kuten suoliston toiminnan häiriöt ja hengittämisen vaikeudet. Vatsan pömpötys on tyypillinen oire. Muita tyyppioireita ovat esimerkiksi:

• vaikeudet ryhdin ylläpitämisessä ja löytämisessä sekä yleisesti keskivartalon hahmottamisessa
• kipu selässä tai selän ”väsyminen”
• vaikeus tiivistää vatsaa, ”vetää vatsaa sisään”
• hengitys- ja ruoansulatusvaikeudet
• virtankarkailu ja muut lantionpohjan toimintahäiriöt

Tämä oireiden laaja kirjokin jo kertoo, että kyse ei ole vain senteistä suorien vatsalihasten välissä, vaan koko kehon epätoiminnallisesta tilasta. Siksi erkauman kuntoutuksessa tulee ottaa huomioon yksilöllisyys ja kokonaisuus. Kaikki edellä mainitut oireet voivat johtua myös muista syistä, kuin vatsalihasten erkaumasta, joten äitisfysioterapeutin tekemä tutkimus on tarpeen oireiden syyn selvittämiseksi ja oikeiden ohjeiden saamiseksi.

Miten vatsalihasten erkauma todetaan?

Mitä voin itse tehdä, jotta erkauma paranee?

Me suomalaiset olemme kudostyypiltämme ns. ”pehmeää kansaa” ja siihen toki kukaan ei voi vaikuttaa. Tämä huomioiden, paras lääke erkaumalle on ennaltaehkäisevä toiminta eli fiksut tavat liikkua raskausaikana, odotusajan ergonomia ja kehon toiminnallisuudesta huolehtiminen ennen ja jälkeen synnytyksen. Ennaltaehkäistäksesi erkaumaa jätä suorien vatsalihasten treenaaminen pois raskausaikana ja nouse aina makuuasennosta ylös kyljen kautta.

Lantionpohjan hyvä hallinta auttaa palautumisessa, tästäkin syystä harjoittelu on järkevää aloittaa hyvissä ajoin. Synnytyksen jälkeen aloita lantionpohjaan uudelleen tutustuminen jo sairaalassa. Tämä tarkoittaa hyvin kevyen intensiteetin lantionpohjan aktivointeja. Jos yhteyksiä ei heti löydy, älä hermostu, jatka lempeästi kehon tahtia arvostaen. Jos synnytystapana on ollut sektio, tai synnytyksen ponnistusvaiheessa on tehty episiotomia eli välilihan leikkaus, kannattaa haava ja arpi hoitaa huolellisesti. Arven hoitoon saat apua äitiysfysioterapeutilta.

Anna palautumiselle aikaa. Liian aikaisin aloitettu, liian intensiivinen liikunta saattaa viedä hyvin alkaneen palautumisen epätoivottuun suuntaan. Jälkitarkastukseen saakka riittää hyvin pehmeä liikunta. Ulkoilma tekee hyvää, joten rauhalliset kävelylenkit hoivaavat kehoa. Sektioäidin on hyvä aloitella lenkit varoen – vältä pitkiä tai jyrkkiä ylä- ja alamäkiä. Pikkuhiljaa liikunnan intensiteettiä voi alkaa nostaa. Hyvä nyrkkisääntö on ajatella liikuntaa, jota teit raskausaikana pikku hiljaa keventäen. Nyt synnytyksestä toipuessa voit mennä samaa polkua takaperin. Jälkitarkastuksen aikoihin voidaan tehdä myös fysioterapeuttinen jälkitarkastus: käydään huolellisesti läpi lantionpohjan tila, arvet ja erkauma ja tehdään palautumista tukeva fysioterapeuttinen suunnitelma.

Tässä vielä muutamia täsmävinkkejä, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:

• Kannatko vauvaa aina vain toisella puolella? Tämä vetää vartaloa vinoon ja kierteelle. Muista kantaa molemmilla puolilla ja pitää keskivartalo hyvässä kannatuksessa.
• Kurkkaa vaunukävelyllä ryhti aina peilin tai ison ikkunan ohi kävellessä. Ole kuningatar: nosta ranka pystyyn ja pään päälle kruunu.
• Muista hyvä imetys- / syöttämisasento: vältä istumista eteenpäin kumartuneena. Nouse mahdollisuuksien mukaan välillä pystyyn ja jaloittelemaan. Venytä tällöin aina asento pitkäksi ja avaa rintaa esim. ikäänkuin uisit rintauintia.
• Juo vettä, syö hyvin ja nuku. Helpommin sanottu kuin tehty, mutta tähän olisi hyvä mahdollisuuksien mukaan edes pyrkiä, sillä tämä todella on se paras ja tehokkain keino hoitaa itseään.

Lähteet:

Maija Sinisalo (äitiysfysioterapeutti / DoGood) www.naistenfysioterapia.fi

Sonja Toivola (äitiysfysioterapeutti / DoGood) www.fysiosonja.fi